Asuntokauppaa ohjaa useat eri tekijät. Kolmena tärkeänä tekijänä voidaan pitää kaupungistumista, asuntokunnan koon muutosta sekä asuntopolitiikan jäykkyyttä.
Tämä blogiteksti käsittelee näistä ensimmäistä, eli kaupungistumista.
Kaupungistuminen
Kaupungistuminen on nykypäivän kiihtyvä trendi. Kaupungistumisella tarkoitetaan ihmisten muuttoa kasvukeskuksiin, eli asuminen tiivistyy aina vain pienemmille alueille. Väestön koko siis pienenee maaseuduilla sekä haja-asutusalueilla. Etenkin Suomen kaltaisissa maissa, joissa syntyvyys on alhainen, väestö ikääntyy hurjaa vauhtia. Myös maahanmuutto on vähäistä Suomessa. Pitkällä aikavälillä tämä luo useita yhteiskunnallisia ongelmia.
Suurin osa suomalaisten omaisuudesta on seinissä, ja mikäli asunto sijaitsee haja-asutusalueella, on todennäköistä, että asunnon arvo pienenee.
On tilanteita, joissa ihminen haluaisi muuttaa maaseudulta kaupunkiin vanhetessaan. Ongelmaksi kuitenkin nousee asunnon pieni arvo, jolloin sille ei löydy markkinoilta kysyntää ja vastaavasti asunnot kaupungissa ovat liian arvokkaita. Tällaisessa tilanteessa ihminen on niin sanotusti asuntoloukussa. Kyseiseen tilanteeseen on pohdittu myös yhteiskunnallisia ratkaisuja erilaisten tukien muodossa, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei ole vielä tehty.
On ennustettu, että koko maailman ihmisistä yli 2/3 asuisi kaupungeissa vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä todellakin on globaali megatrendi, jolla on suuret vaikutukset. Suomessa pääkaupunkiseutu kasvaa nopeimmin, perässä tulevat Tampere ja Turku. Nämä kolme kaupunkia muodostavatkin kolmion, joka on tasaisesti ollut esillä politiikassa muun muassa nopeutettujen ratayhteyksien valossa.
Muita kasvavia keskuksia Suomessa ovat esimerkiksi Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Yleisesti ottaen korkeakoulukaupungit ovat olleet viime vuosina kasvukeskuksia. Korkeakoulukaupungeista löytyy hyvin vuokralaisia, joskin vuokraustoiminta on näissä melko syklistä. Riskinä on, että korkeakoulu lopettaa paikkakunnalla. Näin tapahtui esimerkiksi Savonlinnassa, jolla oli iso vaikutus paikkakunnan asuntomarkkinoihin.
Mikä sitten vetää ihmisiä kaupunkeihin?
Tärkeimpiä syitä ovat opiskelumahdollisuudet, työllistyminen (valtaosa työpaikoista sijaitsee kaupungeissa) sekä elintason yleinen parantuminen. Kehitysmaissa nopea kaupungistuminen on aiheuttanut omia ongelmiansa, kuten slummiutumista. Myös Pohjoismaissa on nähtävissä esimerkkejä asuinalueiden eriytymisestä, muun muassa Ruotsin isoissa kaupungeissa. Tässä mittakaavassa samaa ongelmaa ei ole kuitenkaan nähtävissä vielä Suomessa.
Kaupungistumista mietittäessä asuntosijoittajan näkökulmasta, on mikro- ja makrosijainnilla suuri merkitys. Kasvavan kaupungin sisällä on erilaisia alueita, joihin sijoittajan on järkevää perehtyä. Yleisesti hintataso kaupungissa voi nousta, mutta tietyillä alueilla kaupungin sisällä se voi jopa laskea.
Vaikutukset kaupungeissa
- Asunnoille on kasvavaa kysyntää oikeilla paikoilla, muuttovoittoiset kaupungit ja kunnat tarvitsevat muuttaville ihmisille asuntoja
- Kysynnästä johtuen arvot todennäköisesti nousevat
- Vuokrattavuus kasvaa
- Rakennuskanta uudistuu
Vaikutukset muualla
- Asunnon likviditeetti, eli myyminen vaikeutuu
- Vuokrattavuus vaikeutuu
- Asunnon remontointi maksaa useimmiten saman verran, riippumatta paikasta. Kannattaako asuntoa huonossa paikassa remontoida?
- Rakennuskanta vanhenee, uutta ei kannata rakentaa
-Joli