Työstä riippumatonta elämää - passiivista tuloa, ei sen enempää

Passiivisesta tulosta puhutaan usein, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?


Passiivinen tulo on tuloa, joka saamiseksi ei tarvitse tehdä aktiivisesti töitä. Passiivista tuloa on esimerkiksi vuokratulo, osinkotulo ja korkotulo. Passiiviset tulonlähteetkin vaativat työtä ja hallinnointia, jotta ne saadaan aluilleen ja toimimaan.



Esimerkki vuokratulon saamiseen vaativasta työstä:


1. Osta sijoitusasunto

2. Tee asuntoon mahdolliset/vaadittavat korjaukset

3. Vuokraa asunto

4. Seuraa vuokrien tuloa, pidä välillä yhteyttä vuokralaiseen ja reagoi mahdollisiin ongelmatilanteisiin


Tämä työ on vaivansa arvoinen, sillä tämän jälkeen vuokralainen kasvattaa omaisuutta maksamalla lainaa. Vuokralainen maksaa siis vuokraa, josta on mahdollista lyhentää suoraan asuntoon kohdistuvaa lainaa. Täydellinen esimerkki passiivisesta tulosta!


Moni ihminen haaveilee vapaammasta elämästä ilman pakottavaa tarvetta tehdä työtä. Kun työtä ei tarvitse tehdä rahan ansaitsemisen vuoksi, sitä on mahdollista tehdä siinä määrin kuin itse haluaa. Jotta tällaiseen tilanteeseen on mahdollista päästä, on tulonlähteenä oltava muutakin kuin pelkkä työ. Työn ollessa ainoa tulonlähde, tulot loppuvat, jos työnteko loppuu. Kun työstä saatavan tulon lisäksi saadaan passiivista tuloa, työnteon loppuessa tulot pienenevät työstä saadun palkan verran. Passiiviset tulot pysyvät.


Tämä on tilanne, josta moni haaveilee – taloudellinen riippumattomuus. Elämä, joka on riippumaton työnteosta.

Jotta työstä riippumaton elämä on mahdollista saavuttaa, tulee sijoittamisesta saatavan hyödyn merkitys sisäistää ja ymmärtää. Sijoitushorisontti on jokaiselle henkilökohtainen, johon vaikuttaa oma elämäntilanne (mm. ikä). Kaikille yhteinen tekijä on kuitenkin aika. Aika on sijoittajan suuri vihollinen ja paras ystävä. Vihollinen, kun sitä ei hyödynnä ja paras ystävä, sillä aika on sama kaikille.


Pääasia on, että aloittaa sijoittamisen. Passiivisia tuloja ei tule, jos niiden eteen ei tee työtä.

Mikä meitä suomalaisia sitten jarruttaa? - Kärsivällisyys ei riitä.


Ei ymmärretä, että tässä hetkessä on tehtävä jotain, jotta tilanne voi olla erilainen esimerkiksi 20 vuoden päästä. Vaikka muutokset olisivat miten pieniä tahansa, on niillä suuri merkitys pitkällä aikavälillä. Jos sijoitat kustannustehokkaaseen indeksirahastoon 100€ kuukaudessa 8% tuotto-odotuksella, on sinulla 20 vuoden päästä 60t€.


Teoriassa totuus voi olla huomattavasti vähemmän, tai huomattavasti enemmän. On kuitenkin varmaa, että jos ei sijoita lainkaan, ei 20 vuoden päästä ole enempää tai vähempää. Aloittaminen luo siis mahdollisuuden.



Hyviä vinkkejä passiivisten tulojen hankintaan:


- Aloita säännöllinen sijoittaminen. Sijoittamista voi tehdä hyvinkin pienillä summilla (esim. rahastoihin voi sijoittaa 15€/kk).

- Maksa itsellesi ensin. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun saat tulosi tilille, siirrä siitä ensin osuus itsellesi esimerkiksi sijoituksiin. Kun rahaa on vielä paljon tilillä palkan tullessa, ei siirtäminen tunnu miltään. Kuukauden lopussa, kun rahaa on vähemmän, ihmismieli toimii niin, että sijoittaminen tulee helposti jälkimmäisenä prioriteettina. Ihminen mukautuu elämään summalla, mikä on tilillä. Otit rahaa sijoitukseen tai et, keskivertosuomalaisella rahat loppuvat kuun lopussa joka tapauksessa.

- Kouluttaudu! Kirjastot ja internet ovat pullollaan tietoa.

- Mieti, onko sinulla realiteetteja hyödyntää esimerkiksi omaa nykyistä asuntoasi tai lähipiirin takausta sijoitusasunnon hankintaan?



Joli